Keski-Suomen energiatase 2010

  • Keski-Suomen energiankulutus oli 18,6 TWh vuonna 2010, kulutus kasvoi noin 5 % vuodesta 2008
  • Maakunnan energiankulutus ja energianhankinnasta aiheutuvat päästöt kääntyivät kasvusuuntaan kahden aiemman vuoden laskun jälkeen
  • Paikallisten energialähteiden osuus 54 % ja uusiutuvien energialähteiden osuus 37 % maakunnan kokonaisenergiankulutuksesta
  • EU2020-tavoitteen mukainen uusiutuvan energian osuus 42 % energian loppukulutuksesta
  • Öljyn kokonaiskulutus laski, mutta kattaa yhä 22 % maakunnan energiankulutuksesta
  • Maakunnan oma sähköntuotanto kasvoi selvästi ja ulkopuolelta tuodun sähkön kulutus laski, mutta tuontisähkö kattaa yhä 70 % maakunnan sähkönkulutuksesta ja 23 % kokonaisenergiankulutuksesta

Keski-Suomen Energiatoimisto on laatinut Keski-Suomen maakunnan energiataseen vuoden 2010 energiantuotannon ja -kulutuksen tiedoilla. Samalla arvioitiin myös energianhankinnan ja -tuotannon rahallista arvoa sekä hiilidioksidipäästöjä.

Keski-Suomen energiatase 2010 -tiivistelmäesitys

Energiankulutus kasvanut

Maakunnan energiankulutus ja energianhankinnasta aiheutuvat päästöt kääntyivät kasvusuuntaan vuosien 2008 ja 2009 laskun jälkeen. Merkittävin energiankäyttäjä on teollisuus, joka kulutti 51 % maakunnan kokonaisenergiankulutuksesta. Teollisuuden kulutus kääntyi kasvuun vuosien 2008 ja 2009 laskusuhdanteen jälkeen, mutta jäi silti 2 % matalammaksi kuin vuonna 2008. Rakennusten lämmityksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 27 %. Kylmä sää kasvatti rakennusten lämmitysenergian kulutusta peräti 18 % vuodesta 2008. Toisaalta myös lämmitystarvekorjattu rakennusten lämmitysenergian kulutus kasvoi 5,5 %. Liikenteen polttoaineiden (bensiini ja diesel) osuus maakunnan kulutuksesta oli 14 %. Liikenteen kulutus kasvoi 2 % ja se on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan.

Uusiutuvan energian käyttö kasvanut, EU:n 2020-tavoite saavutettu

Lämmön ja sähköntuotannon energialähteissä jatkettiin siirtymistä kohti paikallisten polttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttöä. Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvataan sekä voima- ja lämpölaitoksissa että kiinteistöjen lämmityksessä. Erityisen voimakkaasti paikallisten polttoaineiden (etenkin turpeen) käyttöä sekä paikallista sähköntuotantoa kasvatti Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto maaliskuussa 2010.

Paikallisten polttoaineiden käyttö kasvoi voimakkaan turpeen käytön lisäämisen seurauksena peräti 21 % vuodesta 2008 ja oli 54 % kokonaisenergiankulutuksesta. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö kasvoi 6 % ja sen osuus säilyi suunnilleen samana 37 % kokonaisenergiasta vuoteen 2008 verrattuna.

EU:n 2020 uusiutuvan energian tavoite lasketaan energian loppukulutuksesta ja tavoite on Suomen osalta 38 %. Tämän mukaisesti laskettuna paikalliset uusiutuvat energianlähteet kattoivat Keski-Suomen kulutuksesta 34 %. Mikäli huomioidaan myös tuontisähkön uusiutuvan energian osuus (Suomessa keskimäärin n. 30 %), nousee uusiutuvan energian osuus 42 %:iin maakunnan loppukulutuksesta.

Uusiutuvasta energiasta eniten lisääntyivät metsähakkeen ja mustalipeän käyttö. Kiinteät puupolttoaineet nousivat energialähteiden osuuksissa jo lähes tuontiöljyn ja -sähkön rinnalle (4,1 TWh, 22 % energialähteistä). Rakennusten lämmityksessä taas maalämmön käyttö kasvoi voimakkaasti, mutta sen osuus on yhä melko pieni (noin 1 %).

Maakunnan ulkopuolelta tuotua sähköä korvattiin voimakkaasti omien voimalaitosten tuotannolla, joka kasvoi 54 % vuodesta 2008 ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tästä ja teollisuuden sähkönkulutuksen matalasta tasosta johtuen maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön määrä laski 15 % ja oli matalmpi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla.

Liikenteen polttoaineissa taas fossiilisten tuontipolttoaineiden kulutus jatkaa tasaista kasvuaan. Paikallisten polttoaineiden käytön lisääntymisestä huolimatta merkittävimmät energianlähteet olivat alueen ulkopuolelta tuotu sähkö (23 % energianlähteistä) ja öljy (22 % energianlähteistä).

Suurin rahallinen arvo tuontienergiasta

Keski-Suomen alueella käytettyjen energianlähteiden rahallinen arvo vuonna 2010 oli noin 710 miljoonaa € (M€, käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sisältäen energiaverot, ei alv.). Suurin osa tästä syntyy alueen ulkopuolelta tuoduista energialähteistä, eli öljystä ja alueen ulkopuolelta ostetusta sähköstä, joiden osuus on peräti 81 % energianhankinnan rahallisesta arvosta. Rahallisesti merkittävin yksittäinen energianlähde oli öljytuotteet, joiden vuoden 2010 käyttömäärien arvo oli 380 M€. Vastaavasti käytettyjen kiinteiden puupolttoaineiden arvo oli noin 88 M€ ja turpeen 33 M€.

Suurimmat positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät kuitenkin paikallisista energianlähteistä, etenkin metsähakkeesta ja turpeesta, joiden tuotannon ja käytön myötä syntyy työllisyyttä ja tuloja maakuntaan. Vuoden 2010 käyttömäärien mukaiset kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat turpeen osalta 840 henkilötyövuotta (htv) ja metsähakkeen osalta 490 htv.

Päästöt kasvussa

Maakunnan alueen energianhankinnan CO2-päästöt olivat 3,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO2) vuonna 2010. Suurimmat päästöjen lähteet olivat maakunnassa käytetty turve (38 % päästöistä) ja öljytuotteet (34 %), sekä maakunnan ulkopuolelta tuotu sähkö (28 %). Päästöt kasvoivat noin 11 % vuodesta 2008, johtuen pitkälti turpeen käytön voimakkaasta lisääntymisestä. Myös energianhankinnan päästökerroin, eli päästö hankittua energiaa kohti, kasvoi 6 % vuodesta 2008 ja oli 175 kgCO2/MWh. Vastaavasti energianhankinnan CO2-päästöt per asukas olivat noin 11,9 tCO2, ja ne kasvoivat noin 10 % vuodesta 2008.