Matalaenergiarakentamista tuettaneen tulevaisuudessa sekä kansallisella että EU:n tasolla Suomessa rakennusten lämmittämiseen kuluu yli 20 % kaikesta käytetystä energiasta, ja kaikkiaan rakennuksissa käytetään noin 40 % energiasta. Uudisrakentajat ja olemassa olevan rakennuskannan saneeraajat ovatkin energiansäästötalkoiden avaintekijöitä. Euroopan unioni tukee erilaisia energiatehokkaaseen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden tutkimukseen liittyviä hankkeita. Myös kansallisella tasolla saattaa lähivuosina olla luvassa huomattaviakin taloudellisia hyötyjä energiaa säästäviä ratkaisuja suosiville uudis- ja korjausrakentajille esimerkiksi verohelpotusten muodossa. "Hyvin kohdistetulla veropolitiikalla on esimerkiksi Ranskassa tuettu lämmitysmuodon muuttamista kaasusta ilmalämpövesipumppuihin. Ekologisuuteen kannustava veropoliittinen ratkaisu on innostanut ihmisiä ja nostanut asennettujen ilmalämpövesipumppujen määrää moninkertaisesti, " kertoo LämpöPlus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Karjula. Messuteemana energiatehokkuus Matalaenergiarakentaminen on yksi kesällä 2010 järjestettävien Kuopion asuntomessujen pääteemoista. Yksi energiatehokkaimmista kohteista on LämpöPlus Oy:n rakennuttama LämpöHelmi-paritalo. LämpöHelmessä energiatehokkuus on huomioitu rakenteista alkaen aina kodin elektroniikkaan saakka. Suomen Asuntomessut Oy:n toimitusjohtaja Pasi Heiskanen perustelee energiateemaa: "Yhdyskuntien energiatehokkuuden parantamisella on tärkeä rooli, kun pyritään vaikuttamaan ilmastomuutoksen hidastumiseen. Asuntomessut on iso tapahtuma, jota täytyy hyödyntää tässä tärkeässä tehtävässä. Asuntomessuilla on mahdollista havainnollistaa suoraan kävijöille, että energian säästämiseen on jo olemassa vaivattomia ja kustannustehokkaita keinoja." Lähtökohtana kestävä kehitys Matalaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, jonka lämmitykseen kuluu tavanomaista vähemmän energiaa - yleisesti käytetyn määritelmän mukaan noin puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon kuluttamasta energiasta. Matalaenergiarakentamisen tavoite ja lähtökohta jo suunnitteluvaiheessa on, että myös sähköä ja vettä kuluu vähemmän ja että uusiutuvaa energiaa hyödynnetään tehokkaasti. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa myös saneeraustoimin. Samalla parannetaan usein sekä sisäilman laatua että asumismukavuutta. Matalaenergiaratkaisut nostavat kustannuksia rakennus- tai saneerausvaiheessa hiukan, mutta koska ne samalla vaikuttavat tulevaan lämmitysenergian tarpeeseen, investoinnit maksavat itsensä varsin kohtuullisessa ajassa takaisin. "Energiatehokkuus liitetään usein rakennusteknisiin seikkoihin. Nykyään energiatehokkuus voi kuitenkin merkitä koko öljylämmitysmuodon vaihtamista myös ilmalämpövesipumppuihin maalämpöpumppujen lisäksi. Ilmalämpövesipumppujen tekninen kehitys ja kokonaistaloudellisuus ovat todellisia vaihtoehtoja niin maalämpöpumpuille kuin muillekin ekologisille lämmön tuotantomuodoille," Karjula korostaa. Lisätietoja: Jukka Karjula Toimitusjohtaja, LämpöPlus Oy 044 7870 600 jukka.karjula (at) lampoplus.fi Juho Valli Projektijohtaja, LämpöPlus Oy 044 7870 711 juho.valli (at) lampoplus.fi www.lampohelmi.fi
23.1.2010